Vimma!

Nyt iski päälle minulle kauhea vimma päästä treenaamaan ja hiomaan meidän osaamista tuossa agilityssä. Aikaisemmni tuntui että enhän minä koskaan ikinä uskalla lähteä virallisesti kilpailemaan, mutta nyt liekki oikein roihahti että kilpailemaan pitää päästä!
Tässä onkin nyt tullut opiskeltua ohjaustekniikoita ja mielikuvaharjoituksena katseltu ykkösluokan kilparatojen piirroksia. Kauheasti harmittaa että tulossa on kohtapuoliin sitten treenitauko Sirun juoksujen takia, mutta sen aikaa tahkoamme sitten kepit kotitreeneissä valmiiksi. Miehen rakentamat kepit ovat pien valmiit, odottavat vain minun hiomistani ja maalaamistani ja sitten ovat käyttövalmiit.

Kevätlumien sulamista odottelen että lähikentälle pääsisi sitten treenaamaan useaminkin kuin kerran viikossa. Olen tässä katsellut myös seuramme liisinkitunteja, mutta oikein sopivia aikoja ja sopivilta kouluttajilta ei ole nyt ollut vapaana.

Nyt pitää myös aloittaa kunnon kasvatus, mutta oikein vielä ei uskaltaudu tuonne kadulle juoksemaan liukastelun pelossa. Polkupyöräilemäänkään ei vielä voi lähteä samoista syistä.

Eiköhän tuo kevät kuitenkin tule niinkuin joka vuosi ja tämäkin vimma päästä tyydyttämään. Se olen kuitenkin nyt päättänyt että toukokuussa aijon ensimmäisiin virallisiin kisoihin mennä osallistumaan!